Spotify ja uudet kujeet

Musiikkipalvelu Spotify lähti edellispäivänä toimimaan myös Sonyn Playstation -konsoleissa. Siirtyminen toimintaan ensimmäisten uutisten jälkeen oli yllättävän nopeaa. Palvelu toimii konsoleissa hienosti ja PS4 antaa soittaa Spotify-musiikkia myös pelien taustalla oman valinnan mukaan.

Sonyn Music Unlimited palvelun tilalle tullut Spotify kytkee tunnuksensa Sonyn omiin ja jatkossa palveluun pääsee kirjautumaan samalla kun konsoliin kirjautuu. Spotifyn käynnistysikoni löytyy musiikkivalikon alta.

Testatessani huomasin Spotifyn ominaisuuden, joka on jäänyt aikaisemmin huomioimatta. Connect-toiminto antaa mahdollisuuden ohjata toista Spotify-laitetta puhelimella tai tabletilla. Esimerkiksi kun Playstationin Spotify on käynnissä, painamalla puhelimen Spotifyn Connect-nappulaa (oheisessa kuvassa tuo vihreä painike), voidaan listasta valita haluttu laite PS3 tai PS4 ohjaukseen. 

Myös samassa LAN-verkossa olevan PC:n Spotify on yhtä hyvin valittavissa. Ohjauksista toimivat musiikin valinta, käynnistys, pysäytys, kelaukset sekä äänensäätö. Markkinoilla on myös vahvistimia ja muita musiikkilaitteita, jotka tukevat tätä Connect-toimintoa.

Koulukadun jäillä

Tavallisen harrastajan jäähöntsyn aikana tulee mittariin osapuilleen viiden kilometrin matka luistelua ja huippunopeudeksi 16 km/h. Näin kertoo sykemittarin GPS kun sen kytkee harjoituksen ajaksi päälle. Hauskoja havaintoja, vaikka ei näillä käytännön merkitystä olekaan.

Viime viikolla jääkone ajeli kaukaloa kuntoon ja yksi pelaaja erehtyi menemään jään puolelle neppailemaan kiekolla. Pari kierrosta "zambonimies" jaksoi katsella tuimin ilmein, kunnes kaasutti ovista pihalle - ja jätti keskelle kaukaloa kaksi ajamatonta kaistaletta. Kirjoittamaton sääntö. Mene kaukaloon vasta kun ovet on kiinni.

Talvi on loppusuoralla ja plussakelit puskevat päälle. Vieläkö riittää vuoroja Koulukadun tekojäillä?

Vinyyli elää

Spotify ja muut vastaavat digitaaliset palvelut ovat haukkaamassa CD-levyt suureen kitaansa, mutta vinyyli - eli toiselta nimeltään LP-levy - on edelleen hyvissä voimissa. Soittimia myydään ja uusia tuotoksiakin on myös tarjolla levykaupoissa.

Omistan itsekin parisataa vinyyliä ja uusia tulee hankittua 0-2 vuodessa. Kuvassa näkyvää levyä en valitettavasti (onneksi) omista. Vinyyli on tunnettu myös levykansitaiteestaan. Kuvan esimerkki edustaa toista ääripäätä, eli maailman kammottavimmat levykannet. Lisää näitä "kukkasia" voi katsella blogista tai ruotsalaislehden sivulta.

Katsokaa nämä ja todellinen kansitaide nosuee vielä yhden pykälän arvostuksessa.

Robert Plant ja Pori Jazz 50v

Pori Jazz 50-vuotisjuhlien yksi huippu on tänä kesänä Robert Plant. Tämä on nähtävä.

Sykevyöt luupin alla

Polar sykemittarit ovat tuttuja jo vuosien ajalta ja erilaisia sykevöitäkin on kulunut useita urheilutaipaleilla. Viimeisin päivitys oli M400 -mittarin hankinta vuoden alussa (tästä myöhemmin lisää...). Paketissa tuli mukana sykesensori ja Soft Strap -sykevyö.

Samanlainen Soft Strap-vyö löytyi jo ennestään melko tuoreena, sillä edellisen mittarin vyö ei kestänyt käytössä kuin vajaan vuoden. Kumisen anturiosan liimaus lähti irtoamaan päistään ja lopulta melkein koko kumiosa oli irti.

Tarvikkeena ostamani uusi vyö on nyt ollut käytössä kaksi kuukautta. Vertasin tätä ja M400-paketin mukana tullutta vyötä toisiinsa. Oheisessa kuvassa vasemmalla on M400:n vyö ja oikealla tarvikkeena ostettu Soft Strap. Molemmat ovat samoja tuotteita ja samoilla merkinnöillä.

Olennainen ero näissä on se, että M400 vyössä kumipinta on karhea ja tarvikevyössä sileäpintainen. Tämä näkyy hyvin kuvassakin. Ohjeissa sanotaan, että vyöt pitää kastella ennen käyttöä. Karhealla pinnalla vesi pysyy ja levittäytyy hyvin. Sileästä pinnasta vesi sen sijaan liukuu pois kuin hanhen selästä.

Kysymys kuuluukin: onko näillä vöillä käytön kannalta oleellisia eroja? Saattaa olla. Sileäpintaisen mallin kanssa on ollut joskus "käynnistymisvaikeuksia". Sykesignaalia ei ole välillä saanut mittarille. Anturipinnan uusi kastelu on joskus auttanut asiaa. Karheapintaisesta ei ole vielä kokemusta, mutta se saattaa olla toimivampi ratkaisu? Ainakin se on uudempi.

Myynnissä on siis kahta eri mallia. Jos pääsisin valitsemaan, ottaisin sen karheapintaisen. Kastelu toimii paremmin ja tuote on luultavasti uudempi kuin se sileä. Kehitys menee näissäkin eteenpäin.

Käytetään kevyemmin

Olen käyttänyt vuosia Samsung Galaxy SII -puhelinta, joka on palvellut muuten hyvin, mutta nykymittapuun mukaan pienehkö sisäinen muisti on rajoittanut käytettävien Android-sovellusten määrää. Sujuvan käytön takaamiseksi olen siis joutunut karsimaan pois tarpeettomia ohjelmia.

Huomasin ilokseni, että Facebook on nyt tuonut markkinoille kevytversion ohjelmastaan. Facebook Lite on kooltaan vain 252 kilotavua ja se pyörii hyvin myös vanhemmissa Android-versioissa. Omassani ei Android-versio ole este, mutta tilan riittämättömyys on akuutti.

Ilo loppui lyhyeen kun havaitsin, että ohjelmaa on saatavilla vain jossain Afrikan ja Aasian osissa. Mutta ei hätää, jostain sen voi silti ladata.

Vanha siis pois ja uusi tilalle. Hyvin tuo näyttää toimivan ja tilaa vapautui huimasti. Lähinnä tuo Facebook kulkee puhelimessa kuva- ja tilapäivitysten takia. Sovelluksen varsinainen käyttö tapahtuu isommalla tabletilla.

Suosittelen vanhempiin puhelimiin, tai niille jotka haluavat ottaa kevyemmin - Facebook Lite.

Urheilun äänimaailmassa

View image | gettyimages.com

Kävin kuluneella viikolla pelaamassa salibandyä Areenan kentällä. Väliverhon tapana oli alkamassa naisten sarjapeli ja lämmittelyn aikana siellä soitettiin kovaäänistä musiikkia. Kattokaiuttimet olivat myös oman pelikenttämme yläpuolella, joten pääsimme nauttimaan Haloo Helsinki- ja muiden suosittujen bändien tuotoksista.

Ensimmäinen jakso pelattiin hiljaisuudessa ja toinen musiikin lomassa. Pelin luonteeseen musiikin mukaan tulolla oli melko suuri vaikutus. Äänimassa peitti kentällä mm. pelaajien huudot toisilleen, pallon pomppimisen äänet muovisissa laidoissa ja parketilla, sekä takaa tulevan vastustajan juoksuäänet.

Pelin aikana tuli havainnoitua selkeästi se, miten äänimailma vaikuttaa pelaamiseen. Pelaaja käyttää vahvasti kuuloaistiaan havainnoiden pallon ja vastustajan liikettä kentällä, tehden ratkaisuja käyttäen tätä ääni-informaatiota hyödyksi.

Äänimaisema on yksi tärkeä osa monella tapaa urheilutapahtumissa. Tarkemmin asiaan voi tutustua Liikunta & Tiede -artikkelissa. Tunnelmaa voidaan siis luoda, tai latistaa - tilanteen ja osaamisen mukaan - joko tahattomasti tai tarkoituksella. Musiikki, kannustushuudot ja -laulut, kuulutukset ja pelien äänet ovat osa esitystä ja viihdettä, jota kilpaurheilu parhaimmillaan on.

Asioissa on tietysti myös toinen puolensa. Joskus tuntuu, että ulkopuolelta tuleva äänimaisema sotkee pelissä kentän omat äänet, pelin vivahteet, värähtelyt ja tunnelman.

Koska pelaaja tarvitsee kentän äänet voidakseen pelata parhaalla mahdollisella tavalla, olisiko katsojankin etu jos pelin äänet voisi aistia parhaalla mahdollisella tavalla?

Molempi parempi, kuuluu sanonta. Kaikesta huolimatta äänellä on suuri merkitys joukkuepelissä ja se vaikuttaa kaikkiin - niin kentällä kuin katsomossakin olijoilla.

Make some noise.

Haamupelaaja kentällä

Jalkapallossa pääsee pitkälle, jos on nopea ja huomaamaton.

Kuva: Jan Suominen 2015 © 
Pirkkahalli Tampere 3.1.2015 TaPa B - TPV B2/B3 harjoitusottelu.

Ranteet käyttöön

Erilaisten rannelaitteiden ja älykellojen tulo markkinoille vain kasvaa vuoden 2015 aikana. Muutama vuosi on totuteltu ajatukseen ja nyt laitteet alkavat olla käytettävyydeltä järkeviä. Hinnat laskevat ja ominaisuudet lisääntyvät.

Pohtimatta tässä sen enempää uusien rannelaitteiden tekniikkaa, voisin tuoda esiin näiden ympärillä pyörivän mielenkiintoisen ilmiön. Perinteinen rannekello on ollut jo vuosia katoavaa kansanperinnettä. Nuorempi polvi on matkapuhelinten yleistyessä näistä ajannäyttölaitteista jo luopunut päivittäisessä käytössä.

Olisiko niin, että ranteessa pidettävä laite on helpompi myydä ajatuksena vanhemmalle konkarille, joka on tottunut sitä perinteistä kelloa käyttämään? Aivan nuorille uutuuden viehätys puree aina, mutta miten suhtautuu se kolmekymppisten ryhmä - joka on vuosia mennyt puhtain rantein ja nyt jumiutumassa nuoruutensa ajatusmalleihin?

Aika näyttää. Omaan ranteeseen saattaa tuollainen vielä tiensä löytää, kunhan hinta ja ominaisuudet saavuttavat houkuttelevuuden rajan. Tällä hetkellä sykemittarikello on jokapäiväisessä käytössä.

Ja onhan ihmisellä kaksi rannetta. Mainos- ja myyntikoneisto keksi niille molemmille kyllä käyttöä. Samaan älykellon rannekkeeseen voidaan erillinen näyttö tuoda myös sisäpuolelle, kuten oheisen kuvan tuote osoittaa. Muistan että aikoinaan joillakin oli tapana käyttää myös perinteistä kelloa näin. Katsominen ja käyttö toimii hyvin.

Ranteilla on paljon käyttöä tulevaisuudessa. Oletko valmis?

Chromecast osaa myös ohjata

Chromecast on hdmi-porttiin liitettävä Googlen erinomainen apuväline ohjelman katseluun isolta näytöltä. Moni ei ehkä tiedä, mutta tämän ihmetikun avulla on myös mahdollista ohjata näyttöä. Kaukosäätimeen ei siis tarvitse välttämättä koskea.

Ominaisuuden virallinen nimi on HDMI-CEC, mutta eri laitevalmistajilla on omat nimityksensä. Käytössäni on Philipsin vanha 42-tuumainen, jossa tätä ominaisuutta kutsutaan nimellä Easylink.

Kun Easylink on otettu Philipsin asetuksista käyttöön ja tabletilta kytkee ohjelmaa Chromecastiin, niin se osaa hdmi-portin kautta ohjata ensin TV:n päälle ja sen jälkeen valita oikean sisääntulon.

TV:n kytkeminen päälle onnistuu vain, jos Chromecastin virransyöttö tulee pistorasiaan liitetyn virtalähteen kautta jatkuvasti. Käytettäessä tähän esim. TV:n USB-liitäntää - joka on siis toimii vain kun TV on päällä - voidaan ohjata pelkästään sisääntulon valintaa.

Samaa ominaisuutta tukevat monet muutkin laitteet. Käytössäni on PS3-pelikonsoli, joka osaa tehdä samat temput. Asetuksista pitää vain kytkeä päälle hdmi-ohjaus ja laitteiden käyttö on taas astetta helpompaa.

Chromecastin osalta odotan tällä hetkellä uutta päivitystä Yle Areenan Android-ohjelmaan. Tämän piti valmistua jouluun mennessä, mutta julkaisu kääntyi uuden vuoden puolelle.

Ohjelman tuki mahdollistaa sen, että Areena-sovellus lähettää tiedot Chromecastille, joka osaa streamata lähetystä suoraan rasittamatta tablettia. Chromecast tekee siis työn ja tabletilla voi vaikka surffailla samaan aikaan.

Tabletilta kyllä voi jo nyt peilata näkyvän ruudun Chromecastin kautta, mutta silloin se sitoo tabletin kokonaisuudessaaan tähän puuhaan. Sinänsä käyttökelpoinen ominaisuus monissa muissa tilanteissa. Tämä ruudun siirto onnistuu käyttäen Google Playn Chromecast-ohjelmaa.